Kouluille ja päiväkodeille

Tekniikan museo tarjoaa oivaltamisen kokemuksia kaikenikäisille oppijoille

IMG_5457b

Tekniikan museo oppimisympäristönä

Museot ovat luokkahuoneen ulkopuolinen oppimisympäristö, jossa voi monipuolistaa ja syventää eri sisältöjen opetusta.

Museokäynnin pohjana toimivat kokoelmiemme aidot esineet ja innovaatiot, jotka kertovat suomalaisesta tekniikasta ja teollisuudesta. Historiallisten jatkumoiden tarkastelu avartaa käsitystä myös nykypäivän tapahtumista ja tulevaisuuden teknologisesta sekä yhteiskunnallisesta kehityksestä.

Museoon on ilmainen sisäänpääsy ensiopetuksen sekä 1. ja 2. asteen opiskelijoiden omatoimiryhmille, jotka varaavat käyntinsä etukäteen. Lisäksi museo tarjoaa oppimiseen räätälöityjä opastuksia ja työpajoja päiväkodista korkeakoulutasolle asti. Opastukset ja työpajat ovat maksullisia, mutta niiden hintaan sisältyy museon sisäänpääsy koko ryhmälle.

Tekniikan museon omatoimivierailulla ryhmät tutustuvat itsenäisesti ja omassa tahdissaan museon näyttelyihin.

Opastettu kierros

Tekniikan museo tarjoaa opastettuja kierroksia ensiopetuksen sekä 1. ja 2. asteen opiskelijoiden ryhmille. Opastukset ovat maksullisia, mutta niiden hintaan sisältyy museon sisäänpääsy koko ryhmälle.

Esimerkiksi päiväkotiryhmille on tarjolla suosittu opastus Kummituksen keksintökojeeseen, lukiolaisille heille erityisesti suunnattu Katse tekniikkaan -opastus, ja AMK sekä ammattikoululaisille oma Tulevaisuuden ammatti -opastus. Lisäksi luokalle on mahdollista varata oma työpaja tai vaikka pidempi kävelykierros.

Viestintäteknologian historia on unelmoinnin, ennustusten ja koko ihmiskunnan historiaa.

Omatoimiryhmä

Omatoimivierailulla ryhmä tutustuu itsenäisesti ja omassa tahdissaan museon näyttelyihin. Vierailun tueksi on lapsille tarjolla Kummituksen kuvasuunnistus, jossa Tekniikan maa -näyttelyyn tutustutaan suunnistusvihkoa apuna käyttäen.

Museon sisäänpääsy on ensiopetuksen sekä 1. ja 2. asteen opiskelijoiden omatoimiryhmille ilmainen, mutta ryhmän tulee varata käyntiaikansa etukäteen.

Museossa vierailu kouluryhmän kanssa

Saapuminen ja eväät

Tekniikan museo sijaitsee Kuninkaankartanonsaarella keltaisessa pyöreässä rakennuksessa. Lisätietoa saapumisesta löydät Saapuminen ja esteettömyys -sivulta. Museon aulassa on naulakoita ja lukollisia säilytyskaappeja, joihin voi jättää ylimääräiset päällysvaatteet. Vessat sijaitsevat sisääntulotasossa, rakennuksen keskellä.

Omien eväiden syönti on sallittua ja sille on varattu museossa oma alueensa. Lisäksi kahvia ja herkkuja voi ostaa museokaupasta museon aukioloaikoina. Lisätietoa museokaupasta saat Museokauppa-sivulta.

Opettajan vinkkipankki

Museolehtorimme ovat koostaneet opettajien käyttöön vinkkipankin, joka tarjoaa menetelmiä ja näkökulmia erityisesti esi- ja alkuopetuksen sekä alakoulun opettajille. Vinkkejä voi osin soveltaa ikäryhmän taitojen mukaisesti myös muille kohderyhmille. Materiaali helpottaa museovierailuiden suunnittelua ja antaa vinkkejä opetussuunnitelmiin kirjatun teknologiakasvatuksen toteuttamiseen.

Tutustu vinkkeihin alta!

Vinkkipankki opettajille: ennen museokäyntiä

Tekniikan museo sijaitsee Kuninkaankartanonsaarella, jonne Kustaa Vaasa perusti vuonna 1550 Helsingin kaupungin sekä oman kuninkaallisen kartanonsa. Kartano toimi kuninkaanvallan hallinnollisena keskuksena, joka muutamassa vuodessa otti paikkansa kaupungin talouden keskuspaikkana.

Lämmittelykysymyksiä

Museovierailun toteuttaminen vaatii suunnittelua ja aikaa. Vierailuun on hyvä virittäytyä ryhmän kanssa jo ennen Kuninkaankartanon saarelle saapumista. Tämän voi tehdä esimerkiksi seuraavien lämmittelykysymysten avulla:

Mitkä kolme laitetta ovat sinulle tärkeitä? Miksi?

Minkä laitteiden parissa toivoisit työskenteleväsi?

Mikä keksintö olisi sinusta saanut jäädä keksimättä?

Tekniikan museo tarjoaa tekniikan alan ammatti- ja ammattikorkeakouluryhmille omia räätälöityjä opastuksia Tulevaisuuden ammatti -teemalla. Jokainen kierros räätälöidään ryhmän tarkemman opintoalan mukaisesti siten, että se palvelee varmasti opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitä esineen avulla voi kertoa?

Tekniikka kitetytyy usein konkreettisiin esineisiin. Mykät esineet voivat kertoa meille paljon. Keskustelkaa luokassa siitä, mitä esineet voivat kertoa:

  • tekniikan muutoksesta ja kehityksestä: menneestä, nykyisestä, tulevasta
  • keksintöjen ketjuista ja kerrostumista: uusi rakentuu vanhan päälle

  • yhteiskunnasta: millaiseen yhteiskuntaan ja tarpeeseen keksintö on syntynyt?

Viestintäteknologian historia on unelmoinnin, ennustusten ja koko ihmiskunnan historiaa. Joskus ennustukset ovat onnistuneet todella kuvaamaan tulevaa, toisinaan taas odotukset eivät ole tulleet todeksi – esimerkiksi internetiä pidettiin aikanaan vain ohimenevänä ilmiönä, ja laitteiden liikuteltavuus tuntui mahdottomuudelta. Nämä unelmat ja ennustukset ovat kuitenkin määrittäneet käyttäytymistämme ja jokapäiväistä toimintaamme aina kielestämme olohuoneisiimme asti.

Menetelmiä ja kysymyksiä esineen tutkimiseen

Lajittelu, luokittelu, järjestäminen:
Onko esine tuttu vai tuntematon? Uusi vai vanha? Aikajärjestys? Luokittelu esim. koon, materiaalin, käyttötarkoituksen mukaan.

Tunnustelu, kokeilu, tutkiminen:
Miltä esine tuntuu? Materiaali? Koko? Muoto?
Miten toimii? Mistä sen voi päätellä? Mihin käytetään? Voiko käyttää muuhun?

Esineiden muotokieli antaa usein vihjeitä käyttötavasta. Fiskarsin sakset kertovat muodollaan, kuinka niihin tulee tarttua. Koneessa oleva iso vipu kutsuu vääntämään.

Keskustelu, sadutus, liike, draama, piirustus, askartelu:
Mitä on keksitty? Miksi on keksitty? Mihin liittyy?
Ikä? Kuka keksi, kuka käytti? Miten käytettiin? Miten liikkui?

Vinkkipankki opettajille: museokäynnin aikana

Valokuvaustehtävän avulla voi ohjata oppilaita katsomaan näyttelykohteita: etsimään näyttelystä tiettyyn teemaan liittyvää esineistöä, hakemaan omasta mielestään mielenkiintoisia esineitä tai löytämään kiinnostavia yksityiskohtia

Valokuvaaminen

Valokuvaustehtävän avulla voi ohjata oppilaita katsomaan näyttelykohteita: etsimään näyttelystä tiettyyn teemaan liittyvää esineistöä, hakemaan omasta mielestään mielenkiintoisia esineitä tai löytämään kiinnostavia yksityiskohtia:

  • Kuvaa lempiesineesi ja valmistaudu esittelemään se muulle ryhmälle.
  • Etsi ja kuvaa näyttelystä mahdollisimman monta veteen/sähköön/liikenteeseen/johonkin materiaaliin tms. teemaan liittyvää esinettä.
  • Etsi ja kuvaa esine, joka mielestäsi kuvaa Suomen teollistumista/tekniikan kehittymistä/yhteiskunnallista muutosta
Katse tekniikkaan -lukiolaisopastus on suunnattu erityisesti lukiolaisten yhteiskuntaopin, historian, fysiikan ja kemian opintojen tukemiseen. Opastuksessa läpikäydään läpi Suomen tekniikan ja teknologian historiaa sekä keksintöjen syntyä ja innovointia.

Oma näyttelyopastus

Anna oppilasryhmille hetki aikaa tutustua näyttelyyn ja löytää sieltä koko ryhmää kiinnostava esine. Oppilaiden tehtävä on hankkia tietoa esineestä (mikä se on, mihin sitä on käytetty, kuinka vanha se on, miksi se on tärkeä jne.). Lopuksi järjestetään näyttelyopastus, jossa kukin ryhmä esittelee vuorollaan muille valitsemansa esineen. Työskentelyä voi jatkaa myöhemmin etsimällä esitellyille esineille laajempaa kontekstia: mihin tarpeeseen esine syntyi? Millainen oli yhteiskunta sen käyttöaikana?

Suomen tekniikan ja teollisuuden kehitys on maailman mittakaavassa ollut erityislaatuista, vaikka siihen ovat vaikuttaneet koko maailmaa koskettavat globaalit ilmiöt. Tuo tekniikan ainutlaatuinen kehitys näkyy edelleen joka päivä omassa arjessamme.

Esineen muisti

Anna oppilaiden valita näyttelystä jokin kiinnostava esine. Tehtävänä on tarkastella esinettä huolellisesti: onko siinä jotakin epätavallista? Onko siinä naarmuja tai tahroja, jotka kertovat jotakin? Onko se tummunut, haalistunut tai kulunut? Onko sitä korjattu? Tuoksuuko esine joltakin?

Kirjaa havaintoja ylös. Miettikää havaintojen pohjalta, mitä kaikkea mielikuvituksellista esine on menneisyydessään kokenut.

Robotiikka ja tekoäly helpottavat arkeamme, mutta niihin liittyy myös paljon kysymysmerkkejä. Voimme esimerkiksi määrittää koneen oppimaan antamatta sille tarkkoja algoritmeja, jolloin se tähtää itsenäisesti kohti haluttua lopputulosta.

Meemi

Anna oppilaille tehtäväksi keksiä meemi, joka liittyy johonkin museoesineeseen tai kuvaan. Meemit voi jakaa somessa hashtagilla #tekniikanmuseo.

Museossa esineet ovat usein hiljaa ja paikoillaan. Valitkaa näyttelystä esine/esineitä, jotka haluatte herättää henkiin liikkeen keinoin. Tutkikaa, miten esine on liikkunut: onko liike pyörivää, aaltoilevaa, äkkinäistä, mihin suuntaan? Onko laitteessa kampia, hammasrattaita, pyöriä? Millaista ääntä laite on mahdollisesti pitänyt?

Esineet liikkeelle

Museossa esineet ovat usein hiljaa ja paikoillaan. Valitkaa näyttelystä esine/esineitä, jotka haluatte herättää henkiin liikkeen keinoin. Tutkikaa, miten esine on liikkunut: onko liike pyörivää, aaltoilevaa, äkkinäistä, mihin suuntaan? Onko laitteessa kampia, hammasrattaita, pyöriä? Millaista ääntä laite on mahdollisesti pitänyt?

Muodostakaa pienryhmissä “eläviä koneita”, joiden ihmisosat ovat liikkeessä ja äänessä ja vaikuttavat toisiinsa.

Vinkkipankki opettajille: museokäynnin jälkeen

Morsesta-someen-pyöreä

Keskustelua luokassa

Keskustelua voidaan jatkaa vielä Tekniikan museon vierailun jälkeen. Hyviä kysymyksiä avuksi eri teemojen käsittelyyn, ovat esimerkiksi:

Mitä tekniikkaa olet käyttänyt tänään? Havainnoidaan, keskustellaan, kuvataan, piirretään, tutkitaan. Tekniikkaa löytyy esim. keittiöstä, kylpyhuoneesta, kaupungilta. Oletko pessyt hampaat tänään? Laskitko vettä kraanasta? Otitko jotakin jääkaapista? Tulitko kouluun/tarhaan bussilla, autolla tai polkupyörällä? Löytyykö vaatteistasi jotakin teknistä?

Sähköpörriäistä rakentaessa tutustutaan pienoismoottorin ja epäkeskon toimintaan, minkä lisäksi opitaan tekemään yksinkertaisia kytkentöjä.

Tekniikkapäivä

Kukin lapsi saa tuoda tekniikkapäivään häntä kiinnostavan teknisen esineen ja esitellä sen muulle ryhmälle. Tarvittaessa esineestä ja sen toiminnasta hankitaan yhdessä lisätietoa esim. internetistä. Esineistä voidaan koota myös ryhmän oma “Tekniikan näyttely”, jota voidaan esitellä esim. muille ryhmille tai vanhemmille.

Etäunelmia-näyttely kertoo ajan ja paikan ylittämisen historiasta sähköisten viestintävälineiden avulla. Näyttelyssä tutustutaan viestintätekniikan keksintöihin ja niiden taustalla olevaan unelmaan paikasta ja ajasta riippumattomasta yhteydenpidosta.

Kone koneen sisällä

Joskus koneet voivat pitää sisällään koneita – ja yksinkertaisimpia koneita ei välttämättä edes huomaa koneiksi! Yksinkertaisiksi koneiksi kutsutaan vipuja, kiiloja eli kaltevia tasoja, hammasrattaita, pyöriä ja väki- tai hihnapyöriä. Yksinkertaisten koneiden tehtävä on siirtää voimaa ja helpottaa ihmisten arkea. Löydätkö arkiympäristöstäsi yksinkertaisia koneita?

  • pyöriä vilistelee vastaan erilaisissa kulkuneuvoissa
  • vipuvarsia voi löytää vaikkapa saksista, keittiövälineistä tai mailan varresta
  • kiiloja ovat esim. erilaiset rampit, saksien ja veitsien leikkaavat pinnat, ruuvin kierteet – ja voidaanpa ovi tai ikkuna kiilata auki pienellä kumi- tai puukiilalla
  • hammasrattaita löytyy monien laitteiden sisältä: vaikkapa tietokoneen levykelkasta tai rannekellon koneistosta
  • väkipyöriä voi bongata vaikkapa työmaanostureista tai lipputangoista
Etäunelmia-näyttely kertoo ajan ja paikan ylittämisen historiasta sähköisten viestintävälineiden avulla. Näyttelyssä tutustutaan viestintätekniikan keksintöihin ja niiden taustalla olevaan unelmaan paikasta ja ajasta riippumattomasta yhteydenpidosta.

Toteuta aikakapseli

Mitä esineitä käytät arjessa? Mitä esine kertoo juuri sinun arjestasi? Mitä esineitä ajastamme pitäisi tallentaa?

Aikakapselin voit toteuttaa yhdellä tapaa tai eri tapoja yhdistellen:

  • valitsemalla aitoja esineitä omasta ympäristöstä
  • kuvaamalla tai videoimalla: laaditaan kuvista kollaasi, video tai valokuvanäyttely – tai kuvataan lapsia esittelemässä ajatuksiaan
  • tuottamalla piirtämällä ja askartelemalla omaa materiaalia kapseliin laitettavaksi
  • kirjoittamalla postikortin tai kirjeen sadan vuoden päähän.

Aikakapselin voit toteutuksesta riippuen vaikkapa säilöä metallirasiaan myöhempien sukupolvien löydettäväksi tai esitellä vanhemmille tai muille ryhmille.

Suomen tekniikan ja teollisuuden kehitys on maailman mittakaavassa ollut erityislaatuista, vaikka siihen ovat vaikuttaneet koko maailmaa koskettavat globaalit ilmiöt. Tuo tekniikan ainutlaatuinen kehitys näkyy edelleen joka päivä omassa arjessamme.

Hei me innovoidaan

Millaisia koneita tai laitteita näit näyttelyssä? Millaisia materiaaleja niihin oli käytetty? Miltä ne näyttivät ja mitä ne tekivät?

Näyttelyssä on paljon vanhoja laitteita, koneita ja robotteja. Voisiko näitä yhdistelemällä keksiä uudenlaisen innovaation, vaikkapa SuperRobo-robotin? Keräisikö se valtameristä roskia, istuttaisiko puita hakkuualueelle vai auttaisiko vanhuksia turvallisesti tien yli? Mitä muuta laite voisi tehdä? Mistä materiaalista se valmistettaisiin? Olisiko se kompostoituva? Näyttäisikö se ihmiseltä vai koneelta?

Innovoinnin voi toteuttaa ajatusleikkinä, piirrustustehtävänä ryhmissä tai vaikka pienenä näytelmänä.

Robotiikka ja tekoäly helpottavat arkeamme, mutta niihin liittyy myös paljon kysymysmerkkejä. Voimme esimerkiksi määrittää koneen oppimaan antamatta sille tarkkoja algoritmeja, jolloin se tähtää itsenäisesti kohti haluttua lopputulosta.

Tulevaisuuden tekniikat

Kun tekniikan historia on tullut tutuksi, on hyvä pohtia, minne olemme matkalla. Pyydä oppilaita kirjoittamaan tai piirtämään tuelvaisuuden tekniikasta. Miten viestimme tulevaisuudessa? Miten matkustamme vuonna 2050? Mitä ongelmia tekniikan muutos tuo tullessaan? Mitkä ongelmat teknologia ratkaisee?

Suomen tekniikan ja teollisuuden kehitys on maailman mittakaavassa ollut erityislaatuista, vaikka siihen ovat vaikuttaneet koko maailmaa koskettavat globaalit ilmiöt. Tuo tekniikan ainutlaatuinen kehitys näkyy edelleen joka päivä omassa arjessamme.

Teknologiahaastattelu

Museovierailu voi jatkua kotiin asti. Pyydä oppilaita haastattelemaan huoltajiaan, perhettään tai ystäviään  tekniikan roolista heidän elämässään. Mitä laitteita he ovat käyttäneet arjessa? Mitä koneita he käyttävät työssään? Kuinka ne ovat muuttuneet ajan saatossa?