Näyttelyt

Tekniikan maa on näyttely teknologian, teollisuuden ja alan innovaatioiden roolista 100-vuotiaan Suomen rakentajina. Näyttely kertoo tekniikan vaikutuksesta arkeen, työhön ja ympäristöön ja esillä ovat niin teknologian ja teollisuuden menneisyys, nykyisyys kuin tulevaisuus.

Suomalaiset usein identifioituvat kekseliääksi insinöörikansaksi ja tekniikan nopeiksi omaksujiksi. Suomen tarinaa ei silti ole koskaan aiemmin esitetty tekniikan näkökulmasta.

Kokeminen ja tekeminen ovat näyttelyssä tärkeässä roolissa. Tavoite on innostaa ja yllättää niin alaa tuntevat kuin museon uudet yleisöt. Näyttelyn lähtöpisteenä on koti, josta teemat laajenevat infrastruktuuriin, tuotantoon, raaka-aineisiin ja prosesseihin sekä uusiokäyttöön. Vuoteen 2026 asti esillä oleva näyttely uudistuu koko elinkaarensa ajan.

Etäunelmia-näyttely kertoo ajan ja paikan ylittämisen historiasta sähköisten viestintävälineiden avulla. Näyttelyssä tutustutaan viestintätekniikan keksintöihin ja niiden taustalla olevaan unelmaan paikasta ja ajasta riippumattomasta yhteydenpidosta.

Ainutlaatuisten kokoelmaesineiden lisäksi näyttelyssä on esillä kiinnostavia kuva- ja filmiarkistojen helmiä sekä useita kohteita, joissa kävijät saavat itse kokeilla, koskea ja osallistua. Menneiden vuosikymmenten maailmaan voi uppoutua esimerkiksi seuraamalla 1960-luvun olohuoneessa suoraa tv-lähetystä Neil Armstrongin ensiaskelista kuussa. 

Valon ja voiman tekijät -näyttely on koostettu ainutlaatuista tehdastyötä ja teollisuutta tallentaneista valokuvista. Kuvat ovat pääosin jälleenrakennuskaudelta Strömbergin tehtaalta Helsingin Pitäjänmäestä. Kuvaajat olivat arvostettuja ammattikuvaajia ja työsuhteessa yleensä suoraan Strömbergiin.

Kuvat dokumentoivat työtä ja teollisuutta. Samalla ne kertovat teknologiaan ja teollisuuteen liitetystä uskosta tulevaisuuteen ja sen tuomaan materiaaliseen hyvinvointiin.

Tekniikan museo toimii vanhoissa vesilaitoksen rakennuksissa. Vesilaitoksen aikaiseen ulkoasuun kunnostettu Pikasuodatuslaitos on avoinna yleisölle kesäkaudella.

Pikasuodatuslaitos valmistui 1909. Rakennuksessa sijaitsevat museoidut hiekkasuodattimet, joiden läpi viereisten hallien saostusaltaissa kemiallisesti käsitelty vesi johdettiin ennen vesijohtoverkostoon laskemista. Suojeltu rakennus on entisöity alkuperäiseen asuunsa.

Pikasuodatuslaitoksen historiasta ja toiminnasta kertova näyttely uusittiin vuonna 2017.

Mobiiliopas pikasuodatuslaitoksen historiaan osoitteessa: https://tarinasoitin.fi/tekniikanmuseo. Mobiiliopas myös ruotsiksi ja englanniksi.

Voimalamuseo koostuu kahdesta rakennuksesta. Vesivoimala eli turbiinipumppulaitos valmistui 1876 ja sen tehtävänä oli tuottaa energiaa vesilaitokselle. Höyryvoimala on vuodelta 1931. Molempien toiminta päättyi vuonna 1970 ja rakennukset museoitiin.

Helen Oy on kunnostanut vesivoimalan turbiinin ja generaattorin ja vesivoimala tuottaa nykyisin ekologista museovesivoimaa. Se  on Helsingin vanhin käytössä oleva voimalaitos.

Voimalamuseo on avoinna museon aukioloaikojen mukaisesti 14.4.-30.9.2018. Muina aikoina tilauksesta.

Mikä erottaa keksinnön ja innovaation? Millaisia vaiheita innovaatioketjuun kuuluu?

Kokeiluketjuja -näyttely kertoo opiskelijoiden suulla innovaatioista ja innovaatioprosesseista. Näyttely tuotettiin osana Museot innovaatioalustoina -hanketta talven 2018-2019 aikana.

Kokeiluketjuja -näyttelyssä Humakin opiskelijat avaavat, millaista innovoiminen museossa oli ja millaisia vaiheita prosessiin sisältyi. Museon näyttelyitä ja kokoelmia hyödynnettiin inspiraationa ja peilinä ajattelulle. Apunaan tiimeillä oli prosessissa innovaatiovalmentajia, museoammattilaisia sekä joukko mukaan kutsuttuja eri alojen osaajia.

Museot innovaatioalustoina on vuonna 2017 alkanut kaksivuotinen hanke, jossa tutkitaan, miten museoita voi hyödyntää alustoina yhteiskunnalliselle toiminnalle. Hankkeessa kehitetään museoiden, korkeakoulujen ja innovaatiokasvatuksen välistä yhteistyötä sekä nuorten aikuisten työelämävalmiuksia ja innovaatio-osaamista.

Mukana on neljä toimijaa: Aboa Vetus & Ars Nova Turussa, Tekniikan museo Helsingissä, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Nuori Yrittäjyys ry.

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se on osa Euroopan komission Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelmaa.